Euro - Suomen tappio Ruotsille ehdolla tämän vuoden maailman ykkös-talouskuvioksi
Ruotsin korot laskivat tuplasti verrattuna Suomeen
Laajalti seurattu taloussivusto Business Insider ehdottaa koko maailman tämän vuoden talouskuvioiden voittajaksi Suomen ja Ruotsin 10-vuoden valtiolainojen korkotasojen muutosta kuvaavia käyriä.
Valitettavasti Ruotsi voittaa Suomen kuviossa 6-0.
Kuvion ylempi käyrä on Suomi ja alempi Ruotsi. Lainakorot vielä alkuvuodesta olivat suurinpiirtein samalla tasolla. Keväälllä eroa alkoi syntyä tasaisesti ja erityisesti marraskuussa Ruotsi repäisi lopullisen eron. Ruotsin maksamat korot ovat laskeneet puolella, vastaavasti Suomen korot ovat laskeneet vain neljänneksellä.
Ruotsin korot ovat laskeneet kaksi kertaa enemmän kuin Suomen!
Business Insiderin mukaan syynä tähän eroon on se, että sijoittajat keskittyvät niihin maihin, jotka voivat painaa oman rahansa - Ruotsi voi. Näiden maiden maksamat korot ovat laskeneet. Samalla kun maat, jotka eivät voi - kuten Suomi, joutuvat maksamaan korkeampia korkoja.
Tämä vuoden 2011 tapahtumia parhaiten kuvaava ajatus on johtanut huippu-mataliin korkoihin myös Iso-Britanniassa, Japanissa ja USAssa.
http://articles.businessinsider.com/2011-12-21/markets/30541567_1_top-ch...
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Johtuuko ero valuutasta vai valtiontalouden erilaisesta hoitamisesta ?
Käsittääkseni Ruotsissa tehtiin jo vuosia sitten päätös, ettei valtiontalous saa mennä pakkaselle. Suhteellisen tasapainossa se on ollutkin.
Suomessa sensijaan Urpilaiset ja Kataiset senkus lykkäävät kuukaudesta toiseen valtiontalouden tasapainon tarvitsemia suuria päätöksiä. Kuten oikeastaan jo edellinenkin hallitus.
Aika yksituumaisesti laitoit syyn eri valuutan piikkin.
Oma valuutta, mukaanlukien korkopolitiikka luo edellytyksiä erilaiselle/erilaisille tavoille hoitaa valtiontalouttakin.
Kansainvälisessä kontekstissa, josta tämän esityksen kirjoittajat tarkastelevat Suomen ja Ruotsin talouksia, Suomi lasketaan edelleenkin talouspolitiikkansa hyvin hoitavaksi taloudeksi.
Toisin sanoen korkoeroa tarkastellaan muista syistä, kuten oman valuutan puuttuminen. Varsinkin kun tämä sama kehitys on nähtävissä muidenkin oman valuutan maissa, eli USAssa, Japanissa ja Isä-Britanniassa. Eroa voisi tarkastella myös Ranskan ja Isä-Britannian välillä. EI kai kukaan väitä, että Isä-Britannian talous, erityisesti julkinen talous tai velkakehitys olisi parempi kuin Ranskassa, Suomesta nyt puhumattakaan.
Kuitenkin korot ovat Iso-Britanniassa laskeneet alimmille tasoilleen 150 vuoteen ja ovat selvästi Ranskan ja Suomenkin korkoja alempana.
Mutta - todellakin, mikäli hallitus ei Suomen taloutta parempaan tasapainoon ensi kevään aikana, seurannee tässä korko-erossa vielä uusi piikki Ruotsin hyväksi. Nyt meidän kotitekoisista syistä.
En nyt kyllä ehkä ihan täysin pystynyt kärryillä sitä, mitä ajoit takaa. Palaan illemmalla asiaan paremmalla ajalla, jos on tarvis.
"
Kansainvälisessä kontekstissa, josta tämän esityksen kirjoittajat tarkastelevat Suomen ja Ruotsin talouksia, Suomi lasketaan edelleenkin talouspolitiikkansa hyvin hoitavaksi taloudeksi.
"
Ja siksi molempien valtioiden korot ovatkin käytännössä yhtä matalalla. Siis kansainvälisessä kontekstissä katsottuna. Määritelmä "yhtä hyvin hoitava talouspolitiikkaansa" ei tarkoita sitä, etteikö taloudenhoidoissa silti voisi olla merkittäviä eroja.
Toisaalta euroalueen sisällä korkoerot ovat huomattavasti suuremmat, kuin Euroalueen ja ei-euroalueen verrokkivaltioiden välinen ero. Espanjan tai Italian korkojen ero Suomen korkoihin on paljon suurempi, kuin Suomen korkojen ero Ruotsiin.
Mutta oma valuutta kieltämättä antaa enemmän työvälineitä valtion taloudenpitoon, kuin yhteisvaluutta muiden kanssa. Yhteisvaluutalla taas on silläkin oma puolensa, kuten parempi vakaus.
Ei pidä paikkaansa. Valtion talous on ihan kuralla. Hallituksella ei ole aikomustakaan puuttua siihen.
Valtion velka on koko ajan kasvanut ja korko on noussut rahalaitosten antamien tietojen mukaan.
Oman maan asioiden hoitoon ei käytetä yhtään sovittua enempää, pikemminkin päinvastoin, leikaan kotimaan taloudesta, kun EU ja EU-maat tarvitsevat rahaa.
Suuri- ja pienituloisten välinen tuloero on kasvanut ja pienituloisten ostovoima heikentynyt. Sama linja näyttää jatkuvan.
Valtion ja kuntien työntekijöille on luvassa neljän prosentin palkan korotukset ensi vuoden alusta.
Ruotsi on hoitanut ihan toisella tavalla taloutensa, Suomen taloudenhoito on suorastaan edesvastuutonta.
Pointtinne pitävät paikkansa.
Sama tilanne - tai vieläkin pahempi on esim. Iso-Britanniassa. Kuitenkaan nämä mainitsemanne perustelut eivät ole johtaneet Iso-Britannian korkotason nousuun. Päinvastoin.
Eli maiden - sen paremmin Suomen, Ruotsin, Ranskan tai Iso-Britannian - sisäiset erot talouskehityksessä eivät tämän tarkastelun puitteissa selitä korkokehityksissä muodostunutta eroa.
Se mikä erottaa tai yhdistää maat toisistaan, on se - onko niillä oma keskuspankki ja sen mukana oma valuutta, vai ei.
Lisäksi - kv. vertailussa sen paremmin Suomen valtionvelkaantuneisuus (alle 60%) kuin budjettivajekaan (alle 3%) ei kohottaisi edes sijoittajien kulmakarvoja, korkovaatimuksista puhumattakaan.
Jättäytyminen eurosta pois on Ruotsille menestystarina, verratuna Suomeen 6-1. Lehdessä oli, että Ruotsi sai 5 vuoden lainaa hieman yli prosentin korolla.
Meitin nilkit valehtee toista, ei kannata uskoa!
Jouni, lähes joka toinen sana on valetta, mitä meidän luuserit puhuvat. Eikä ne edes kerro kaikkia tekojaan, ettei totuudet paljastuisi liian aikaisessa vaiheessa.
Sweden Vs. Finland. These two charts basically explain everything.
The only obvious difference between the two: Finland is part of the Eurozone, meaning it can't print its own money. Sweden has no such risk.
Read more: http://www.businessinsider.com/sweden-vs-finland-2011-11#ixzz1hHax7v3t
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 9 kommenttia