Nyt on suuri hätä...keskuspankit röörejä avaamaan (mutta ei velkakriisin ratkaisemiseksi)
KESKUSPANKKIIRI PUTKIHOMMISSA
Setelipainojen käynnistämisestä tässä ei ole kyse. Sen aika voi olla myöhemmin.
Keskuspankkien tänään ilmoittama operaatio kertoo siitä, että maailman ja erityisesti Euroopan pankkijärjestelmä ei enää toimi. Tai ainakin tämä tilanne on hyvin lähellä.
Normaalisti pankit rahoittavat toimintaansa, erityisesti lyhyt-aikaista likviditeettiä, suurelta osin pankkien välisillä tukku-rahamarkkinoilla. Merkkejä tämän kriittisen ja elintärkeän toiminnan halvaantumisesta on ollut nähtävissä viime aikoina erilaisten riskilisien ja korkoerojen nousuna sekä vakuuspohjaisten (repo) markkinoiden epätasapainoina.
(Esim. aiemmin tänään Saksan 1-vuoden velkakirjojen korko painui negatiiviseksi eli alle nollan. Sijoittajat siis ovat valmiita kärsimään pienen pääomatappion, kunhan vain saavat rahansa parkkeerattua Saksan valtion papereihin.)
Tämä toiminnan halvaantuminen merkitsee sitä, että pankit eivät enää luota toisiinsa. Tai rahamarkkinajärjestelmän toimivuuteen yleisesti. Ne, joilla viela ylimääräistä likviditeettiä on, parkkeeraavat sen keskuspankkiin, tai Saksan valtiopapereihin, mieluummin kuin lainaavat toisille pankeille.
Näin koko - ja sanaikaisesti pienenevä - likviditeetti alkaa pyöriä keskuspankin kautta. Kuten nyt on käynyt/käymässä. Aletaan olla samassa tilanteessa kuin syksyllä 2008 Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen.
Erityisen hankala tilanne on pankeille, jotka tarvitsevat rahoitusta muussa kuin omassa päävaluutassaan. Kuten eurooppalaiset pankit tarvitsevat dollareita.
Markkinoilta ne eivät enää dollareita saa, eikä niillä ole pääsyä dollarin syntylähteelle eli USAn keskuspankkiiin, Federal Reserve'een.
Tämän vuoksi keskuspankit tekevät, mitä ne ilmoittivat tänään alkavansa tekemään. Toisin sanoen FED vaihtaa dollareita euroiksi EKPn kanssa, joka sitten lainaa dollarit niitä tarvitseville eurooppalaisille pankeille. Reilusti markkinatasoa alhaisemmalla ja vielä puoli prosenttia halvemmalla kuin teki tähän asti.
Kaiken kaikkiaan kyse on laajennettusta - keskupankkien välisestä - "putkimiestoiminnasta", jolla pidetään huoli nesteen, rahan/likviditeetin, riittävyydestä ja esteettömästä kiertämisestä putkistossa.
Vaikka tämä on merkki pankki- ja rahoitusjärjestelmän äärimmäisen kriittisestä tilasta juuri tällä hetkellä, niin näillä toimilla ei Euroopan velkariisiä ratkaista.
Siihen tarvitaan oikea setelipainojen käynnistäminen. Sen aika on myöhemmin...
PS. Update 1.12.11,
Eilinen uutinen mahdollisesta isosta pankkiruumiista oli ilmeisesti, mutta ei välttämättä, uutisankka. Niinpä poistan allaolevan otsikosta.
(STOP PRESS(klo. 21.52)! - Alemman kuvan jutun (Forbes-magazine) mukaan eilen tiistai-iltana oli syntymässä ISO PANKKIRUUMIS, jonka syntyminen tällä operaatiolla estetään.)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
”AMERIIKAN IHMEMAAN KESKUSPANKKIEN KESKUSPANKKI (YRITTÄÄ) PELASTAA KESKUSPANKKIKARTELLIN”
” Toisin sanoen pankkien ydinliiketoimintaa eli vähittäis-, investointi- ja liikepankkitoimintaa on ponzi. Tarkemmin sanoen velkapyramidiponzihuijaus.
Jokainen ponzi tarvitsee toimiakseen kyllästämättömän markkina-alueen. Kun markkina-alue on kyllästetty, kaatuu ponzi omaan mahdottomuuteensa. Eikä pankkien pyörittämä ponzi, kaikesta sääntelystä huolimatta, ole millään tavoin erityisasemassa.”
http://ebolakani.blogspot.com/2011/11/ameriikan-ihmemaan-keskuspankkien....
Ponzi-rakennelmat perustuvat huijaukseen.
Pankki-, sen paremmin kuin keskuspankkitoiminta, ei perustu huijaukseen.
Mutta paperi- eli fiat-rahajärjestelmään kuuluu aika-ulottuvuus. Velat ovat tässä, mutta ne maksetaan takaisin vasta tulevaisuudessa. Jolloin velan myöntämisen vakuutena oleva ko. velkaa pienempi talletus/pääoma ei kärsi tappioita.
Kyllä se vaan taitaa olla ihan rehellinen ponzi.
http://www.youtube.com/watch?feature=player_profilepage&v=dag7zxJTp9w
Setelipaino ei ratkaise velkakriisiä, eikä varsinkaan poista sen syitä. Aikaa sillä kyllä saadaan pelattua, jotta pääomat saadaan siirrettyä turvallisemmille vesille ja maksajan nimi vaihdettua.
Osa taloustieteen aakkosia:
1. Setelirahoituksesta seuraa inflaatio;
2. Inflaatio siirtää varallisuutta säästäjiltä velallisille.
Kuvittelin että olisit pystynyt hieman parempaan argumentointiin. ;)
Inflaatio itsessään ei auta velallista, vaan sen seuraksi tarvitaan myös nimellisansioiden nousu. Stagflaation vallitessa inflaatio heikentää entisestään velallisten kykyä selvitä velvoitteistaan ja siihen tilanteeseen olemme ajautumassa.
Inflaatiota - yleisen hintatason nousu - on vaikea nähdä käytännössä ilman nimellisansioiden nousua.
Varsinkaan taloudessa, jossa työvoimakustannukset (palkat, ansiot) muodostavat merkittävän osan inflaatiota mittaavan hinta-indeksiin kuuluvien tuotteiden tuotantokustannuksista. Puhumattakaan tiettyjen agenttien, kuten ammattiyhdistysliike, vaikutusvallan merkityksestä nimellisansioiden nousuun esim. erilaisten raamisopimusten synnyttämisellä.
Stagflaatio-odotus ei ole tällä hetkellä sen todennäköisempi kuin mikään muukaan.
Tänä vuonna euroalueella on nähty huomattavasti nimellisansioiden kasvua voimakkaampaa inflaatiota. Voimakkainta inflaatio on ollut elintarvikkeissa ja muissa välttämättömyyshyödykkeissä. Inflaatiolukuja on taas keinotekoisesti alentanut esimerkiksi kulutuselektroniikka, jonka määrittely on tehty inflaatiota laskettaessa sellaiseksi, että se on aina miinusmerkkinen.
Merkittävä inflaatio-ajuri on liika likviditeetti markkinoilla, joka on ohjautunut mm. raaka-aine- ja elintarvikemarkkinoille, ei reaalitalouteen.
Euroalueen(kin) kilpailukyky on saatava palautettua ja siihen merkittävä keino on reaaliansioiden lasku. Kuinka se toteutetaan, kun samanaikaisesti pitäisi huolehtia sekä yksityisestä että julkisesta velkakuormasta, onkin vaikeampi kysymys. Maksamalla nyt rahoittajat ulos täyteen hintaan tästä konkurssipesästä, tehdään ongelmasta vielä suurempi.
No nythän Suomessa aikaansaatu raamisopimus takaa melkein viiden prosentin nimellisansioiden nousun seuraavan parin vuoden aikana.
"Merkittävä inflaatio-ajuri on liika likviditeetti markkinoilla, joka on ohjautunut mm. raaka-aine- ja elintarvikemarkkinoille, ei reaalitalouteen."
Eivätkö raaka-aine- ja elintarvikemarkkinat ole reaalitaloutta? Itse väittäisin, että esim. viljanviljely on reaalitaloutta puhtaimmillaan.
Peräämänne reaaliansioiden lasku toteutuu määritelmään mukaan korkeammalla inflaatiolla.
Jos Euro ei hajoa niin saatpa nähdä, että palkkoja tullaan leikkaamaan ihan reaalisesti, esim. 30% pois. Tämä tuntuu mahdottomalta ajatukselta, mutta niin voi käydä. Parempi vaihtoehto olisi palata kansallisiin valuuttoihin ja devalvoida, mutta maailmanhallitus (Illuminati=Bilderberg) ei sitä salli.
Eiköhän tässä aleta olla jo luottolaman kynnyksellä. Taas yksi esimerkki päättömästä sekoilusta. Eurotukipaketteja on perusteltu sillä, että ilman niitä rahoitusmarkkinat joutuvat kaaokseen ja syntyy luottolama.
Todellisuudessa loputon sekoilu tukipaketeissa on vain pahentanut epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Luottolaman ainekset olivat jo olemassa, mutta eurotukisekoilu on pahentanut sitä.
Europoliitikkojen uskomaton kyky muuttaa kaikki mihin koskevat p******i.
Kynnyksellä?
Nordean pääjohtaja Clausen totesi pari viikkoa sitten - on vain järkevää, että pankit myyvät pois Italian valtiovelkakirjat;
Itävallan viranomaiset rajoittavat maansa pankkien lainanantoa entisessä Itä-euroopassa;
Uudet määräykset korkeammasta oman pääoman vaatimuksesta käytännössä merkitsevän pankkien luotonannon supistumista.
Puhumattakaan tästä yleisestä europoliitikkojen sekoilusta.
Taloustieteen aakkoset eivät taida ymmärtää pankkijärjestelmää..
Miksi juuri setelirahoitus aiheuttaisi poikkeavaa inflaatiota,kun jatkuvasti uutta rahaa tulee järjestelmään muutenkin? Euroalueella noin 2000 miljardia tuli vuodessa uutta rahaa.
Kukaan ei tunnu ymmärtävän enää mitään. Rölli-peikon kuunnelmissa Robotti Ruttunen kuitenkin ilmoitti, kun Rölli-peikko ihmetteli mitä on raha? Robotti Ruttunen sanoi tietokoneäänellään: Raha on arvon mitta ja vaihdon väline.
Heino,
Ensinnäkin, inflaation kannalta absoluuttisen rahamäärän sijasta olellista on, paljonko kasvu on prosenteissa. Paljonko?
Toiseksi, inflaation kannalta prosentuaalisen rahamäärän kasvun lisäksi oleellista on, mitä tapahtuu rahan kiertonopeudelle, velositeetille. Mitä tapahtui?
Lisäksi - jospa te joskus ymmärtäisitte, ettei kaikki velka ole rahaa, mutta kaikki raha on velkaa.
Ei ole totta. Alkutuotannosta tienattu raha on omaisuutta, ei velkaa.
Alkutuotantoa on metsästys, kalastus, maanviljelys, kaivostoiminta.
Kaikki varallisuutemme tulee viime kädessä alkutuotannosta - ja viimeisen 200 vuoden luonnonvarojen riistämisestä (hiili, öljy, ydinvoima).
Taas kerran pieni käsitteellinen sekaannus teiltä.
Raha ei ole omaisuutta. Raha on paperinpala (tai tiliote), joka viime kädessä oikeuttaa teidät vaihtamaan setelinne toiseen samanlaiseen keskuspankista. Ei sen enempää eikä vähempää.
Mitä muuta sillä rahanpalasella saa, riippuu siitä luotammeko kyseiseen rahanpalaseen. Luotammeko?
Mutta ymmärrän mitä yritätte sanoa. Oikeastaan sanon samaa. Eli vaikka raha ei olekaan omaisuutta, niin omaisuus eli varallisuus on todellista. Eikä varallisuus missään nimessä ole velkaa.
Rahasta vielä sen verran, että omaisuuden hintaa, joskus jopa arvoakin, mittaamme rahalla. Raha auttaa meitä ymmärtämään omaisuuserien suhteellisia arvoja. Eli kuinka monta autoa mielestämme vastaa omakotitaloa. Tai kuinka monta kännykkää vastaa tietokonetta.
Laskemalla kaikki nämä suhteet erikseen, voimme todeta että x tietokonetta vastaa yhtä omakotitaloa.
Yhteismitallisella rahalla on helppo todeta, että talo maksaa 100.000 ja kännykkä 500, joten talon arvo (tai ainakin hinta) on 200-kertainen verrattuna puhelimeen.
Ongelmia alkaa syntyä, jos tätä rakennelmaa horjutetaan esim. sallimalla inflaatio. Inflaatio kohtelee erilaisia omaisuuseriä epätasaisesti.
Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka mielestämme omakodin arvo onkin 200-kertainen kännykkään nähden, niin inflaation seurauksena hintasuhteet voivat muuttua niin, että omakodin hinta nousee 200.000een ja kännykän hinta pysyy edelleen 500ssa. Jolloin näyttää siltä kuin omakotitalo olisi 400 kertaa arvokkaampi kuin kännykkä.
Tässä tilanteessa kun pääoma hakee uutta kohdetta, näyttää siltä että kannattaisi alkaa rakentamaan omakotitaloja. Ja sinne pääoma sitten kohdentuu. Mutta kun omakotitalojen hinnannousu ei johtunutkaan muutoksessa meidän arvostuksessa niitä kohtaan, seurauksena on se, että omakotitaloja onkin yht'äkkiä tarjolla liikaa. Ainakin suhteessa kännyköihin.
Eli me kuluttajina olemme edelleenkin valmiit käyttämään 5 tunnin tyäntuloksen(palkan a €100/tunti) kännykkään ja 1.000en tunnin työtuloksen
omakotitaloon.Nyt meiltä vaaditaankiin sijoittamaan 2.000 tunnin työpanos omakotitaloon. Se ei meille käy. Arvatkaa, mitä tapahtuu?
Puhumattakaan niistä rakennusliikkeistä ja kiinteistösijoittajista, jotka luottivat hintajärjestelmän antamiin signaaleihin? Signaaleihin, jotka olivat inflaation vääristämiä.
Tämä muutos tapahtui ilman, että me muutimme arvostuksiamme. Sellaista on inflaatio...
Talo tontteineen on Talon arvoinen, kännykän ja auton arvo laskee jatkuvasti, lihakilo on lihakilon arvoinen. Myös kultaunssi on kullan arvoinen riippumatta kulloisestakin rahajärjestelmästä.
Sinun . suvituulen kanssa on pikkuisen hankala bloggailla kun teitittelet ja et kohdista kommenttejasi muihin bloggalijoihin. Anteeksi, kiitos.
Ei mitään anteeksipyytämistä - en tunne teitä.
Hauki on kala, hauki on kala...tautologioita.
Kysymys onkin, kuinka monta silakkakiloa vaihdatte yhteen haukikiloon? Vai toisin päin?
Torilla nämä kaksi - ja monta muutakin - näkemystä kohtaavat. Tällä hetkellä silakan kilohinta on neljä euroa ja hauen 10 euroa. Joten minä vaihdan yhden haukikiloni 2,5 kiloon silakoita? Entäs te?
En tiedä. Vielä saa ruokaa kaupasta kortilla ja käteisellä. Jos pahat ajat tulevat, hyödykkeiden arvo määräytyy markkinoilla. Katsotaan miten käy. Varautumisesta huonompiin aikoihin ei ainakaan ole mitään haittaa.
Jos huonoihin aikoihin valmistaudutte, kannattaisi ehkä miettiä.
Huonoina aikoina nimittäin hinnat - arvoista riippumatta - määräytyvät nimenomaan markkinoilla. Ei kuitenkaan vapailla vaan säännöstellyillä vaihtomarkkinoilla. Ja tietysti mustassa pörssissä.
Eli tupakka-askin hinta vankileirillä nousee arvoonsa, samaan aikaan kun kultakelloja voi kadulla vaihtaa leivänpalaan.
Olen ottanut lähes kaikki vaihtoehdot huomioon. Varattuna on
-asuinpaikka
-energiantuotanto
-kultaa
-elintarvikkeita
-ei velkaa
-sopivasti käteistä
-hampaat ja muukin kroppa kunnossa
Tietysti voin huomenna jäädä ratikan alle ja kuolla siihen. Asettakaan ei ole, vaikka ehkä pitäisi.
Pahoittelen heti humalaista kielenkäyttöäni mutta kyllä nyt on mennyt pojilta "pimpit ja pippelit" eli "inflaatiot ja rahan arvon heikentymis" termit sekaisin. Surku hupaisaa seurata "taloustieteiden keskustelua" jossa ammattilaisetkin ovat eksyksissä kuin pulut savotassa saati sitten kakarat tätä "pimppiä" metsästämässä.
Ikävää itkeä itsensä uneen mutta kommentointi tähän blogiin on kuin väittelisi seksuaali politiikasta 4-vuotiaan kanssa. Vilpittömästi kuittaan...
Esimerkki????
Ps. Kommentista päätellen te epäilemättä olette seksuaalipolitiikasta väittelevä 4-vuotias.
Komppaan kanssa Akia, pojilla ja suvituulialla meni hommat pulun-nussinnaksi ja kaikki kaunis jäi läpikäymättä... Juu eli kiitos ja anteeksi olitte mieltä ja minä eriä... kuka voitti.. sekö kellä oli eniten säästössä vai velkakirjoissa?
Täällä kaikki ajattelevat itseään, no kanssanne on helppo tyydyttyä, mutta mitä jos voisimme joskus ajatella laajemmin?? Vaikkapa skandinaaviset sijoittajat vs vastaavat etelän hemmot?
Näemmä se on niin, että yhtä kun ollaan niin erillään ollaan, ja kukin kärsiköön tyhmyydestään...
Pahoittelen vielä asiatonta kommentointiani. Mitä yritin eilen sanoa oli se että eihän keskuspankilla ole mitään välineitä säädellä likviditeettiä. Liikepankithan rahan todellisuudessa luovat luotonlaajennuksella. Pankkihan voi lainata eli siis luoda uutta rahaa ja likviditeettiä lainaamalla rahaa pankkiirikaverinsa kaverin yhtiölle jonka osakkeita pankilla on oli marginaalikorko mitä tahansa. Marginaalikorko on siis yhtä tyhjän kanssa likviditeetin kontroloimisessa koska liikepankit voivat luoda inflaatiota mielivaltaisesti.
Mitä eilen yritin tökerösti sanoa siis sanoa on se ettei keskuspankki todellisuudessa luo rahaa vaikka se rahan alkuperä onkin.
Toinen asia, vai ei vähittäisvaranto järjestelmä ole ponzi huijaus? Miten sitten on mahdollista että rahaa on kierrossa vähemmän kun on velkaa takaisin pankeille? Pääoma luodaan luotonlaajennuksessa mutta korko-osuutta ei joten velkaa on aina enemmän kuin pääomaa? Tämä tarkoittaa sitä että ponzimaisesti talousalueen on kokonaisuudessa aina otettava lisää velkaa kuitatakseen korko-osuus jota ei ole missään vaiheessa systeemiin luotu.
On jokseenkin turhauttavaa olla eri mieltä tosiasioista. Ja vielä en ole tavannut yhtään "talousdemokraattia" tms., jolla ne olisivat hallussa.
Voidaan toki keskustella siitä, kumpi on muna vai kana? Syntyykö luotonlaajennuksen vallitessa likviditeetti keskuspankissa vai pankkien toimesta? Ja mikä on luotonlaajennuksen rajoite?
Mutta näillä ei sinänsä ole merkitystä. Koska keskuspankki voi säädellä järjestelmässä olevan likviditeetin määrää. Tämän "ymmärtämiseen" vaaditaan, ei sen kummenpaa kuin keskuspankkitoiminnan "putkimies-osaston" toiminnan hahmottaminen.
Jos pankkijärjestelmä - yksittäisestä pankista puhumattakaan - voisi luoda likviditeettiä rajattomasti, niin kertokaapa, miten sitten voi olla mahdollista, että pankkeja on mennyt konkurssiin ja lähitulevaisuudessa luultavasti menee lisää?
Ilman muuta eri mieltä oleminen on turhauttavaa, siitä olemme samaa mieltä. Kun asia on näinkin yksinkertainen selitäs nyt sitten miten keskuspankki säätelee likviditeetin määrää? Marginaalikoroilla?
Toivon ettet kiertele vaan annat suoraan kysymykseen suoran vastauksen ilman "spinniä"
Jatkan vielä toista väittämääni john et myöskään vastannut. Tämä ei ole munakana tyyppinen asia ollenkaan. Keskuspankki on vain rahavarasto joka painaa rahaa sitä mukaa kun liikepankki sitä tilaa. Eli vaikka alkuperä on keskuspankissa on se vain varasto josta rahaa haetaan.
Jos kävelet pankkiin ja pankki myöntää sinulle lainaa niin eikös se ole silloin pankki joka tekee päätöksen inflaation kasvusta oli korkotaso sitten mikä tahansa? Raha sitten automaattisesti tulee keskuspankista.
Korjaa rohkeasti ja oikaise jos olen väärässä, mutta ei spinniä. Suoria vastauksia kiitos.
"selitäs nyt sitten miten keskuspankki säätelee likviditeetin määrää? Marginaalikoroilla?"
-Repo-markkinatoimilla.
"Keskuspankki on vain rahavarasto joka painaa rahaa sitä mukaa kun liikepankki sitä tilaa."
-Liikepankki ei voi "tilata rahaa" rajattomasti.
"Jos kävelet pankkiin ja pankki myöntää sinulle lainaa niin eikös se ole silloin pankki joka tekee päätöksen inflaation kasvusta oli korkotaso sitten mikä tahansa?"
-Ei luotonannon määrällä ole - välttämättä - mitään tekemistä inflaation kanssa.
Jos olen oikein ymäärtänyt, niin konkurssiin joudutaan silloin, kun tulot eivät riitä kattamaan menoja ja omaa pääomaa ei ole tappioiden kattamikseksi.
Nykyoloissa on lähdetty siitä, että jos pankki on riittävän suuri, niin sitä ei voi päästää konkurssiin vaan sopimuksia tulee rikkoa ja pitää nämä sopimusrikkojat hengissä ja jos ei mikään muu auta, niin muutetaan vaikka sopimuksia. Sen sijaan, jos matti meikäläinen yrittää tehdä saman, niin sehän ei onnistu.
Se nyt vaan on niin, että laki on sen puolella joka hallitsee joko suuria varoja tai sisältää suunnattomia riskejä.
Noinhan se menee. Myös se, mitä sanotte suurista pankeista.
Näiden "talousdemokraattien" ongelma on se, että jos pankkijärjestelmä toimisi kuten he kuvittelevat, pienikään pankki ei koskaan joutuisi konkurssiuhan alle. Sehän voisi luoda rajattomasti likviditeettiä eli rahaa ja kattaa näin kaikki tappiot.
Toisekseen, eihän heidän logiikan mukaan enää edes olisi pieniä pankkeja, koska eihän tuossa ajatusmallissa pankin kasvulle ole mitään rajoja.
No, maailma ei toimi, niin kuin he luulevat.
Älä nyt valehtele, halpamaista, talousdemokraatit eivät väitä tälläistä. He ymmärtävät erittäin hyvin vähittäisvaranto vaatimukset jotka asettavat katon rahan painamiselle. Mikähän suomen % oli? 6?
Tosin on totta että jos pankki A painaa rahaa ja tallettaa rahat pankin B tilille tulee tuosta luodusta rahasta uutta vähittäisvarantoa.
Vastaisitko myös tuohon esittämääni pääoma-korko-rahavaje dileemaan?
Oli sitten kyse yhdestä pankista tai pankkijärjestelmästä kokonaisuudessaan, vähimmäisvarantovaaatimukset asettaa katon rahan painamiselle, kuten sanotte.
Jos pankkitoiminta olisi, kuten "talousdemokraatit" antavat ymmärtää, lähinnä rahanteko-automaatti, ei liene syytä epäillä etteivätkö pankit näin ollen hyödyntäisi tätä maksimaalisesti eli "kattoon" asti.
Miten tässä tilanteessa luodaan lisää likviditeettiä? Ei luoda, koska se ei ole enää mahdollista.
En malta olla huomauttamatta, että pankin likviditeetin luomiselle eli taseen kasvattamiselle, on pari muutakin oleellista - oikeastaan kriittisen tärkeää - rajoitetta. Joiden olemassaolosta "talousdemokraateilla" ei tunnu olevan edes tietoa.
"Vastaisitko myös tuohon esittämääni pääoma-korko-rahavaje dileemaan?"
"Talousdemokraatit" eivät ymmärrä pankkitoimintaan liittyvää aika-uloittuvuutta.
Jos ennalta tiedettynä "maailman viimeisenä päivänä" tehdään tarkistus, tilit - korot, pääomat, velat, jne. - täsmäävät.
Niin JOS ennalta tiedettynä päivänä näin tehtäisiin niin kyllä. Siihen asti inflaatio, jatkuvan kasvun malli, kohtuuton kilpailu ja konkurssit on kirjaimellisesti sisäänrakennettu järjestelmään.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 36 kommenttia